Nuorten aikuisten vaikuttamisryhmä NAVI kokoaa yhteen kirkon ja kristillisten järjestöjen nuoria luottamushenkilöitä valtakunnallisesti. Seuraa ajatuksiamme ja kannanottojamme!

· Navi · Facebook · Twitter · Instagram ·

torstai 24. marraskuuta 2016

Nuorten aikuisten toimintaa seurakunnissa: Harjun seurakunta

Blogisarjassa esittelemme nuorten aikuisten toimintaa seurakunnissa.

Kuva: Sofia Lintusalo

”Lupa itkeä ja nauraa, saada tukea elämän vaikeimmissakin hetkissä.”

”Seurakunta on ollut mulle riparista alkaen paikka, jossa saan olla oma itseni.”

”Seurakunta on rentoa yhdessäoloa kavereiden ja Jumalan kanssa.”


Muun muassa näin Tampereen seurakuntien nuoret aikuiset kuvaavat kokemustaan seurakunnasta. Tällä viikolla NAVI:n blogisarja esittelee Tampereen Harjun seurakunnan nuorten aikuisten toimintaa. Toiminnasta kertoo seurakunnan pitkäaikainen aktiivi Sofia Lintusalo.

Sofia kuvaa Harjun NA-toimintaa luontevana jatkumona nuorten toiminnalle. Pyörää ei tarvitse keksiä uudestaan, vaan samat jutut toimivat niin nuorilla kuin aikuisilla. Toiminta koostuu yhteisistä hengailuilloista joka toinen viikko, leireistä pari kertaa vuodessa, mahdollisuuksista vastuutehtäviin nuorten toiminnassa ja esimerkiksi osallistumisesta messuihin yhteisellä porukalla. Illoissa ja leireillä vuorottelevat vapaa oleminen ja hengellinen sisältö. Tyypilliseen leiriohjelmaan kuulu niin kokkausta, saunomista, pelailua kuin hartaudet, nuorisopapin vetämä raamis ja messu. Juuri leirit ovat Sofian mukaan NA-toiminnan ydintä. Ne rakentavat yhteisöllisyyttä ja koetaan tosi merkityksellisiksi.

Kuka toimintaa vetää?

Harjun NA-toiminta on lähtenyt nuorista itsestään. Kirkon nuorisopäivillä 2012 useampi aikuisuuden kynnyksellä oleva vanha seurakuntanuori jäi pohtimaan sitä, että he alkavat olla liian vanhoja nuorten toimintaan, mutta haluavat pitää kiinni seurakuntayhteydestään. Olemassa olevaa seurakunnan toimintaa ei kuitenkaan oikein koettu omaksi. Silloin syntyi ajatus K18-iltojen aloittamisesta.

Illat ja leirit pyörivät osallistujien varassa ja niiden ohjelma riippuu siitä, mitä mukana olevat haluavat järjestää. Leirejä suunnittelemaan valitaan pari vastuuhenkilöä, jotka organisoivat ohjelman. Seurakunnan nuorisopappi on kyllä osallistujien toiveesta mukana, ja seurakunta antaa toiminnalle pientä rahallista apua.

Kuva: Sofia Lintusalo


Miten NA-toiminta onnistuu?

Sofia nostaa esiin useita tekijöitä, jotka hän näkee avaimina onnistuneeseen NA-toimintaan. Toiminnan olisi hyvä olla yleiskirkollista mukavaa perushengailua sellaisella tavalla, että se voi tavoittaa kaikki eikä jätä ketään ulkopuolelle. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö toiminta voisi olla selkeästi kirkollista ja hengellistä. Päinvastoin, Sofia ajattelee, että nimenomaan nuorille aikuisille toiminnan hengellinen sisältö, messut ja hartaudet, ovat aivan keskeisiä. Ne erottavat seurakunnan toiminnan mistä tahansa muusta järjestötoiminnasta. NA-toiminta on tärkeää juuri siksi, että se ylläpitää nuorena syntynyttä seurakuntayhteyttä ja suhdetta Jumalaan.

Harjun seurakunnassa sekä nuorten että nuorten aikuisten toiminnassa osallistujien on mahdollisuus ottaa erittäin paljon vastuuta ja olla mukana suunnittelemassa toimintaa. Sen vastapainoksi Sofia nostaa kuitenkin esiin sen näkökulman, että monien nuorten aikuisten elämä on jo täynnä opiskeluista ja töistä syntyviä paineita. Siksi olisi tärkeää, että NA-toiminta olisi matalan kynnyksen toimintaa, johon voi myös vain osallistua vailla paineita olla koko ajan tekemässä jotain.

Kiinnostuitko?

Harjun seurakunnan K18-illoista ja leireistä saa tietoa nettisivuilla. Seuraava ilta on 6.12. linnan juhlien kisakatsomon merkeissä.

Oman seurakunnan toiminnan lisäksi Tampereella on paljon seurakuntien yhteistä toimintaa, esimerkiksi heti 25.11 klo 18 ilta teemalla ”voiko Jumalaan luottaa?”. (ST22, Rautatienkatu 22). Lisätietoa yhteisestä toiminnasta löytyy nuorten aikuisten Facebook-ryhmästä. Seurakuntayhtymän järjestämästä Uusi Verso toiminnasta taas löytyy tietoa täältä.

Tervetuloa mukaan!

Kuva: Sofia Lintusalo



Terveisin,
Katri Malmi
SLS:n NAVI-edustaja



perjantai 11. marraskuuta 2016

Ajatuksia kirkolliskokouksesta!



Turun kristillisellä opistolla on viimeisen viikon aikana mietitty, pohdittu, äänestetty ja keskusteltu paljon. Eniten keskustelua on aiheuttanut tulevaisuus ja etenkin avioliittokeskustelu on aiheuttanut tunteita ja mielipiteenvaihtoa.

Olen monissa vaikuttamisorganisaatioissa vieraillut, ja yleensä ihmiset ottavat etenkin nuoret innokkaasti mukaan käytäväkeskusteluihin ja mielipiteenvaihtoon. Kuitenkin kirkolliskokouksessa paikkani tuntui olevan vain twitterissä, pois muiden tieltä. Halutaanko piirit pitää pieninä vai olenko minä vain epälähestyttävä ihminen?

Joskus kirkollispolitiikassa tuntuu, että uutena vaikuttajana on vaikea tulla mukaan toimintaan, eikä kirkolliskokous tehnyt tästä poikkeusta. Kuitenkin valonpilkahduksia osan kirkolliskokousedustajistakin löytyi, erityiskiitokset Katri Korolaiselle, Pekka Simojoelle, Jaakko Weurolle ja Sami Ojalalle innostavasta asenteesta ja avusta tulevaisuuden kehittämisessä!

Keskustelukulttuuri kirkolliskokouksessa saa minulta erityiskiitokset. Keskustelu on rauhallista ja ymmärtäväistä. Suurin osa kokousedustajista kuuntelee myös pidemmät ja puuduttavatkin puheenvuorot jotka venyvät yli kahdeksan minuuttisiksi. Oli mielenkiintoista ja ajatuksia herättävä kokous, toivottavasti tapaamme taas keväällä.





Aleksi Sandroos
Turun Arkkihiippakunnan edustaja Navi:ssa

Anton Sutinen
Kuopion Hiippakunta edustaja Navi:ssa ja Navi:n 1. varapuheenjohtaja

Tatu Karvonen
Oulun Hiippakunnan edustaja Navi:ssa



P.S.
Seuraa NAVI:a Twitteristä @Naviryhma !
Sieltä voit löytää esimerkiksi Twitter-äänestystuloksen seurakuntavaalien verkkoon siirtämisestä ja mielenkiintoista keskustelua kirkolliskokoukseen liittyen

NAVI TWITTERISSÄ

NAVI FACEBOOKISSA

NAVI INSTAGRAMISSA

NAVIN NETTISIVUT

Nuorten aikuisten toimintaa seurakunnissa: Lähetyskirkon messu

Blogisarjassa esittelemme nuorten aikuisten toimintaa seurakunnissa.

Lähetyskirkon, tuttavallisesti Lähiksen, messu Helsingin tuomiokirkkoseurakunnassa on kokonaan talkoovoimin pyörivä messuyhteisö, joka sai alkunsa jo noin kymmenen vuotta sitten, kun muutama Suomen Lähetysseuran nuori aktiivi alkoi haaveilla omasta messusta. Lupa saatiin sekä Helsingin tuomiokirkkoseurakunnalta että Lähetysseuralta. Nykyään messussa käy niin SLS:n toiminnassa mukana olevia ihmisiä kuin myös lähialueen asukkaita. Vaikka kävijöitä on eri ikäisiä, tekijäporukka on säilynyt nuorena.

Haastattelin NAVI:n blogia varten Susanna Lönnrotia, joka on ollut Lähiksen messuissa mukana jo useamman vuoden ja toimii tällä hetkellä ”vastaavana messuvastaavavastaavana”. Huvittavan tittelin taakse kätkeytyy messujen toimintaperiaate: Messuja pyörittää vastuutiimi, jonka jäsenistä joku on aina yhdestä messusta päävastuussa. Päävastuulainen hankkii muut vapaaehtoiset eri tehtäviin, kuten tekstiä lukemaan, esirukousta valmistelemaan ja kirkkokahveja pyörittämään. Susanna taas vetää vastuulaisten porukkaa ja auttaa ongelmatilanteissa. Varsinaisia työntekijöitä ei ole, mutta kerran kuussa liturgina on messun oma pappi.

Kuva: Susanna Lönnrot


Miksi nuoret aikuiset käyvät messussa?
Susanna kuvailee Lähiksen messua sanoilla ”rennompi luterilainen messu.” Messun kaava on ihan tavallinen ja siellä lauletaan virsiä. Nuorten aikuisten tavoittamiseen ei siis ole tarvittu ihmeellisiä temppuja. Sen sijaan Susanna nimeää muutamia tekijöitä, jotka vetävät ihmisiä messuun. Hän puhuu siitä, kuinka messua on tehty ilolla ja rukoillen. Tekijät haluavat viedä Jumalan valtakuntaa eteenpäin ja pitää fokuksen Jeesuksessa. Näin toiminnasta ei tule pelkkää ”puuhastelua seurakunnan tiloissa.” Samalla yritetään rakentaa avointa ja vastaanottavaa ilmapiiriä, jossa messukävijät eivät muodostaisi pientä sisäpiiriä, vaan avoimuus uusille tulijoille säilyisi. Lisäksi virsiä lauletaan rennosti ja eläväisesti eri soittimilla säestäen. Messun musiikeista vastaa joukko musiikin opiskelijoita ja harrastajia.

Kuva: Susanna Lönnrot


Mitä Lähiksen messuista voisi oppia?
Ilmapiirin, rukouksen ja musiikin lisäksi Susanna puhuu ihmisistä. Mitään ei tapahdu, jos ei ole ihmisiä, jotka toimintaa toteuttavat. Siksi on tärkeää löytää ne ihmiset, jotka haluavat sitoutua messun pyörittämiseen. Tässä avaimena on tarkoituksenmukaisuus: täytyy järjestää sellaista toimintaa, joka on tälle alueelle ja näille ihmisille merkityksellistä. Ei tarvitse olla kaikille kaikkea, vaan jotain merkityksellistä niille ihmisille, joita halutaan tavoittaa. Nuorten aikuisten toiminta saa olla tekijöidensä näköistä. Toisaalta taas messun tekijöiden täytyy pystyä sitoutumaan epätäydelliseen, jos toimintaa haluaa parantaa ja kehittää. Ei voi sitoutua vasta sitten, kun toiminta on jo täydellistä.

Kuuntele vielä, miten Susanna kuvaa messua!





Kiinnostuitko? Lähiksen messut pyörivät joka sunnuntai klo 15 Helsingin Lähetyskirkolla (Tähtitorninkatu 18) Lisätietoja löytyy messun kotisivuilta ja facebookista Lähetyskirkon messu –ryhmästä.



Terveisin,
Katri Malmi
Suomen Lähetysseuran NAVI-edustaja

torstai 10. marraskuuta 2016

Väliraportti kirkolliskokouksesta!

Alkavalla viikolla on tapahtunut paljon. USA:n presidentinvaalien lisäksi tiistaina alkoi viikon kestävä kirkolliskokouksen kokous, jonka näkyvyys näin vaalien jälkimainingeissa on mediassa jäänyt pimentoon. Kirkolliskokous on sekä maallikoista että papistosta koostuva korkein kirkon valtaa käyttävä elin, jota voisi luonnehtia ”kirkon eduskunnaksi”. Kirkolliskokouksella on muun muassa rajoitetusti lainsäädäntövaltaa, ja se voi tehdä esityksen kirkkolain tai -järjestyksen muutoksesta.

Toisin kuin eduskunnan täysistunnot, kirkolliskokouksen täysistunto kokoontuu harvemmin, tarkemmin sanottuna vain kahdesti vuodessa, yhden viikon verran keväällä ja toisen syksyllä. Tätä harvinaislaatuista kokoontumista myös NAVI on todistamassa ja seuraamassa. Edustajamme jatkavat päivystyksiä myös loppuviikosta.

Saavuin itse paikalle Turun kristilliselle opistolle, jossa kirkolliskokous kokoontuu, kuuden aikaan tiistaina 8.11. Käsillä oli tällöin keskustelua tulevaisuuskomitean mietinnöstä, joka muun ohella sisältää lausuntoja erilaisista mahdollisista seurakunta- ja hiippakuntatason hallinnollisista uudistuksista sekä niiden vaikutuksista erilaisten kirkon tulevaisuutta koskevien skenaarioiden arvioimiseen.

Varmasti myös kirkon toiminnasta tai vaikutusmahdollisuuksista vähemmän kiinnostuneillekin mielenkiintoa herätti kello 15 alkanut nk. avioliittokeskustelu. Taustana keskustelulle on ensi vuoden maaliskuussa voimaantuleva avioliittolain muutos, jossa kaksi henkilöä voi solmia avioliiton sukupuolestaan riippumatta. Keskustelun ytimenä on kysymys siitä, miten lainmuutos vaikuttaa kirkon vihkioikeuteen: voivatko papit vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja avioliittoon?Kysymys avioliitosta on luonnollisesti varsin tunteita ja keskustelua herättävä aihe. Edustajien puheenvuorot puolesta ja vastaan olivat hyvin valmisteltuja ja retoristen keinojen kirjo oli laaja. 


Puheetta oli myös varsinkin NAVI:a kiinnostavista nuorten vaikutusmahdollisuuksista kirkossa, sillä tulevaisuuskomitean kannanotossa esitetään kiintiöpaikkoja (läsnäolo- ja puheoikeudella) alle 18-vuotiaille seurakuntaneuvostoissa ja kirkkovaltuustoissa sekä alle 30-vuotiaille kirkolliskokouksessa. Eräs edustaja näkisi tämänkaltaisen järjestelyn ongelmallisena, sillä se voisi myös passivoida nuoria vaikuttamisen suhteen, sillä luottamustehtävään voisi päästä näin varsin vähäisellä työmäärällä tai puoli-ilmaiseksi. Läpikäyntiä jatkettiin keskiviikkoaamun täysistunnossa. Myönnettäköön, että itseltäni tämä keskustelu jäi hieman taka-alalle seuratessani samanaikaisesti jännittyneenä Yhdysvaltain presidentinvaalien lopputuloksen julkaisemista.

Keskustelun merkittävyyden puolesta puhui myös se, että useat kirkolliskokousedustajat ylittivät puheenvuoroissaan kolmen minuutin puheajan puheenjohtajan ilmoittelusta huolimatta. Koska puheenvuorot olivat ennalta valmisteltuja, ei varsinaista dialogia ja sananvaihtoa ollut paljon, ja debattia voisi kuvata erään edustajan kuvaavan ilmaisun sanoin ”tennisottelun seuraamiseksi”. Lopussa puheenvuorot muuttuivat vapaamuotoisemmiksi ja jopa verrattain tunteikkaiksi. Yhdistävänä huolena osapuolten välillä löytyi huoli kirkon vaarasta jakaantua ja hajota, minkä puolesta voimme yhtyä kirkolliskokousedustajien esittämään rukoukseen: ”Herra, armahda meitä”.

Peter Torikka,
Espoon hiippakunnan edustaja NAVI:ssa