Nuorten aikuisten vaikuttamisryhmä NAVI kokoaa yhteen kirkon ja kristillisten järjestöjen nuoria luottamushenkilöitä valtakunnallisesti. Seuraa ajatuksiamme ja kannanottojamme!

· Navi · Facebook · Twitter · Instagram ·

Näytetään tekstit, joissa on tunniste naviryhmä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste naviryhmä. Näytä kaikki tekstit

maanantai 1. toukokuuta 2017

NAVI paikalla kirkolliskokouksessa

Kirkolliskokousviikko on jälleen edessä. NAVI on mukana katselemassa, kuuntelemassa ja ennen kaikkea keskustelemassa kirkolliskokousedustajien kanssa. Tämä keväänä nuorten osallisuus on keskiössä. Tulevaisuusvaliokunta on tehnyt kirkolliskokoukselle mietinnön. kirkon rakenteiden uudistamisesta ja nuoret mainitaan siinä useaan kertaan. Mietintö antaa kirkkohallitukselle tehtäväksi ”kehittää nuorten ja nuorten aikuisten osallisuutta kirkon hallinnon kaikilla tasoilla.” Tämä on iso juttu ja nyt tarvitaan konkretiaa! NAVI julkaisi viime viikolla Nuori kirkko ry:n kanssa kannanoton siitä, millä keinoin nuorten osallisuutta voitaisiin toteuttaa. Me ehdotamme, että sekä koko kirkkoon että paikallisseurakuntiin perustetaan nuorten parlamentteja/ryhmiä kuntien nuorisovaltuustojen tapaan. Kirkolliskokouksen keskustelua valiokunnan mietinnöstä voi seurata suorana täältä. Pidä silmällä NAVI:n facebook-sivua, päivitämme sinne tietoa, kun keskustelun aikataulut selviävät.

NAVI:n tarkoitus on edustaa nuoria, ja tänä keväänä olemme tehneet ison työn, jotta osaisimme kertoa, mitä nuoret oikeasti tahtovat sanoa. Syksyllä keräsimme kyselyllä nuorten mielipiteitä kirkon tilasta ja tulevaisuudesta. 150 eri ikäistä nuorta ja nuorta aikuista ympäri Suomea vastasi! Vastausten pohjalta olemme koonneet reformaation hengessä 9,5 teesiä, joiden esittelyt löydät Instagramista.  Teesit on myös lähetetty jokaiselle kirkolliskokousedustajalle henkilökohtaisesti. Yhdessä ne sanoittavat tosi merkittäviä periaatteita kirkon tulevaisuuden rakentamiseksi. Nuoret haluavat, että kirkossa on tilaa jokaiselle. Haluamme, että kirkko pysyy yhdessä eri suuntiin hajoamisen sijaan, haluamme pitää uskon keskiössä ja tahdomme, että nuorilla on parempi mahdollisuus vaikuttaa.


NAVI:n puheenjohtaja Anton Sutinen ja Oulun hiippakunnan edustaja Tatu Karvonen ovat kirkolliskokouksessa paikalla kertomassa edustajille nuorten asioista, esittelemässä kananottoa ja teesejä, ja toisaalta tiedottamassa nuorille, mitä kirkolliskokouksessa tapahtuu. Tällä viikolla kannattaa siis seurata NAVI:n somea! Alla Antonin mietteitä kirkolliskokouksen seuraamisesta:

Anton Sutinen
Kirkolliskokous on erittäin merkittävä paikka keskustella ja ideoida kirkolliskokousedustajien kanssa. Kirkolliskokousta kannattaa todellakin käydä seuraamassa ainakin livevideoiden avulla tai jopa tulla paikan päälle. Kirkolliskokousvaaleissa kannatin livevideoiden tekemistä, jotka tulivatkin viime vuoden puolella ensimmäistä kertaa julki.

Seuraa viikon aikana NAVI:a
(@naviryhma) Facebookissa
Instagramissa ja Twitterissä
Päivitämme infoa kirkolliskokouksesta ja 
haastamme edustajia keskusteluun. 

Tatu Karvonen
Voit osallistua itsekin keskusteluun somessa. 
Hyvää vaikuttamisviikkoa!

maanantai 20. helmikuuta 2017

Luottamushenkilöiden muutto ja nuoret aikuiset

NAVI on jälleen laittanut viestiä kirkolliskokouksen tulevaisuusvaliokunnalle, tällä kertaa siitä, miten seurakuntien luottamustoimien (valtuusto- ja neuvostopaikat) sitominen seurakunnan jäsenyyteen vaikeuttaa nuorten aikuisten osallistumista kirkon päätöksentekoon. Lue, mitä kirjoitimme ja kommentoi!

Nuorten aikuisten osuus seurakuntien päätöksentekijöistä on hälyttävän alhainen. Tämä on luonnollisesti seurausta ikäryhmän vähäisestä aktiivisuudesta kirkossa ylipäänsä, mutta aktiivisten ja kirkkoon sitoutuneiden nuorten aikuisten osallisuutta estää myös selkeä rakenteellinen ongelma.
Vaalikelpoisuus seurakunnan luottamustoimiin on sidottu seurakunnan jäsenyyteen, joten vaalikauden aikana seurakunnasta toiseen muuttava luottamushenkilö menettää luottamustehtävänsä. Nuorten aikuisten elämäntilanne on yleisesti sellainen, että he muuttavat usein paikkakunnalta toiselle ja kaupunkien sisällä. Tästä syystä valtaosa kirkon piirissä aktiivisista nuorista aikuisista on jatkuvasti sellaisessa tilanteessa, että heidän ei joko kannata asettua ehdolle seurakuntavaaleissa, koska he tietävät muuttavansa parin vuoden sisällä, tai he joutuvat luopumaan luottamustoimestaan kesken kauden. Suuren osan nuorista aikuisista on siis käytännössä mahdotonta osallistua pitkäjännitteisesti kirkolliseen päätöksentekoon. Paikallistason ongelma heijastuu valtakunnalliseen päätöksentekoon, sillä kirkosta ei juurikaan löydy kokeneita nuoria luottamushenkilöitä, jotka voisivat esimerkiksi asettua ehdolle ja äänestää kirkolliskokousvaaleissa.
Kirkolliskokous on käsitellyt luottamushenkilöiden siirtymistä seurakunnasta toiseen viimeksi syksyllä 2016. (Yleisvaliokunnan mietintö 2/2016 hiippakuntavaltuustoesityksestä 1/2016.) Esitys koski ajatusta siitä, että seurakuntayhtymän sisällä muuttava luottamushenkilö voisi säilyttää jäsenyytensä vanhassa seurakunnassaan. Yleisvaliokunnan mietinnössä keskeisin peruste vastustaa esitystä oli parokiaaliperiaatteen rikkoutuminen ja se, että seurakunnan luottamustoimissa on kyse ensisijaisesti seurakunnasta hengellisenä yhteisönä ja tämän paikallisyhteisön rakentumisesta, ei yksittäisen luottamushenkilön edusta. Lisäksi hallintovaliokunta on aikaisemmin (mietinnössä 2/2011) ottanut kantaa siihen, että jos muuttotilanteessa uuteen seurakuntaan siirtyvä luottamushenkilö säilyttäisi luottamustoimensa, seurakuntien itsehallintoperiaate rikkoutuisi. Seurakuntien kannalta luottamushenkilöiden muutto ei ole ongelma, sillä vaalijärjestelmä ottaa sen huomioon, ja varaluottamushenkilöt voivat tulla poismuuttaneiden tilalle.
Yleisvaliokunnan perustelut ovat seurakunnan kannalta loogisia. On selvää, että seurakunnan vaalijärjestelmää ei voida rakentaa yksittäisten luottamushenkilöiden edusta käsin. Mietintö jättää kuitenkin täysin huomiotta sen, että nuorten aikuisten kohdalla ongelma koskee koko ikäryhmää, ei yksittäisiä luottamushenkilöitä. Tällä hetkellä järjestelmä tehokkaasti syrjäyttää 18-30 vuotiaat kirkon päätöksenteosta. Kuten yleisvaliokunta huomauttaa, seurakunta on hengellinen yhteisö ja Kristuksen ruumis. Kokonaisen ikäryhmän syrjäyttäminen päätöksenteosta rampauttaa olennaisesti tämän ruumiin toimintaa.
NAVI vetoaa tulevaisuusvaliokuntaan, että se kirkon rakenteita uudistaessaan rakentaisi sellaisen järjestelmän, jossa nuorten aikuisten on mahdollista sitoutua luottamustehtäviin. Mahdollisia ratkaisuja on useita, mutta yksinkertaisimmillaan luottamushenkilöt voisivat säilyttää luottamustehtävänsä vaalikauden loppuun seurakunnan vaihtumisesta huolimatta. Vaihtoehtoisesti voisi edelleen selvittää sitä mahdollisuutta, että muuttavat luottamushenkilöt säilyttäisivät jäsenyytensä vanhassa seurakunnassa tai pohtia vaalikelpoisuuden irrottamista seurakunnan jäsenyydestä. Luottamushenkilöiden tilanteen muutos voitaisiin toteuttaa myös osana laajempaa kirkon hallinnon rakenneuudistusta. NAVI:lle keskeistä ei ole minkään tietyn mallin toteutuminen, vaan luotamme tulevaisuusvaliokunnan kykyyn luoda sellaiset rakenteet, joiden puitteissa nuorten aikuisten on mahdollista toimia.


Toki kaikista mahdollisista ratkaisuista seuraa se, että hallinto ei ole yhtä sulavasti järjestetty kuin nykyään. NAVI on kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että tässä asiassa nuorten osallistuminen kirkon toimintaan on painoarvoltaan huomattavasti merkittävämpi ongelma. Nuorten mahdollisuus osallistua kirkon päätöksentekoon vaikuttaa koko kirkon tulevaisuuteen.


Ystävällisesti,


Katri Malmi, NAVI-edustaja
Anton Sutinen, puheenjohtaja
NAVI-ryhmä

tiistai 3. tammikuuta 2017

Kannanotto nuorten vaikutusmahdollisuuksista


Viime vuoden lopulla julkaistussa Kirkon tulevaisuuskomitean mietinnössä (s. 73-74 ja s. 107-108) käsiteltiin nuorten osallisuutta kirkon päätöksenteossa. Kuten mietinnössä huomautetaan, nuorilla ei ole siinä riittävää edustusta. Nuorten aikuisten vaikuttamisryhmä NAVI pitää komitean pohdintoja aiheellisina ja erittäin ajankohtaisina. Kirkon tulevaisuus riippuu nuorista ja nuorista aikuisista, joten heidän osallistumisensa päätöksentekoon on ensisijaisen tärkeää.

Ratkaisuksi komitea ehdottaa nuorille kiintiöpaikkoja. Kirkkovaltuustoihin ja seurakuntaneuvostoihin valittaisiin 15-18 vuotiaat nuorten edustajat, joilla olisi läsnäolo- ja puheoikeus samaan tapaan kuin nuorisovaltuutetuilla kunnallisessa päätöksenteossa. NAVI kannattaa tätä lämpimästi. Edustajien valinta mahdollistaisi sekä nuorten äänen kuulumisen että uusien nuorten kasvamisen sitoutuneiksi kirkon päätöksentekijöiksi.

Jotta edustajamalli toimisi, on jo suunnitteluvaiheessa otettava huomioon muutama seikka. Kaikilla seurakunnan nuorilla on oltava mahdollisuus päästä edustajiksi, eli nuorten toiminnan yhteydessä on hyvä järjestää epäviralliset mutta demokraattiset edustajavaalit. Lisäksi on varmistettava, että valitut edustajat voivat todella vaikuttaa päätöksentekoon. Heidän on ensinnäkin ehdottomasti päästävä osallisiksi jo ennen varsinaista päätöksentekoa tapahtuvaan valmisteluun eli heidät on otettava mukaan valmistelevien työryhmien toimintaan siinä määrin kuin käsiteltävä asia heitä koskettaa. Toiseksi on huolehdittava siitä, että heillä on riittävät tiedot vaikuttamista varten. Siinä voisi auttaa esimerkiksi jokaiselle nuorten edustajalle valittava mentori.

Kirkolliskokouksen kiintiöpaikkojen osalta tilanne on monimutkaisempi. NAVI tiedostaa kiintiöpaikkojen ongelmallisuuden sekä demokratian että nuorten edustajien uskottavuuden kannalta. Toisaalta nykytilannekin on ongelma: yksi ainoa edustaja on alle 30-vuotias. Kiintiöpaikkoja onkin harkittava yhtenä ratkaisuvaihtoehtona ikäjakauman korjaamiseen.

Oleellisinta on kuitenkin tunnistaa, kuinka rakenteelliset ongelmat syrjäyttävät nuoret aikuiset kirkollisesta päätöksenteosta. Nuoret aikuiset muuttavat usein paikkakunnalta toiselle ja kaupunkien sisällä. Seurakunta vaihtuu yleensä jokaisen muuton yhteydessä, joten kirkollisiin luottamustehtäviin hakeutuminen ja varsinkin pitkäjännitteinen työskentely niissä on suurelle osalle koko ikäryhmästä käytännössä mahdotonta. Tämä taas heijastuu siihen, että nuorten aikuisten joukosta ei löydy kokeneita luottamushenkilöitä, jotka voisivat asettua ehdolle kirkolliskokousvaaleissa. Jos nuorten aikuisten osallisuutta päätöksenteossa halutaan vahvistaa, tulevaisuusvaliokunnan on löydettävä keino joustavoittaa luottamustehtävien hoitamista.

Kirkolla olisi paljon mahdollisuuksia parantaa nuorten äänen kuulumista jo nykyisissä puitteissa. NAVI-ryhmä, Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2025 ja Ungdomens kyrkodagar ovat jo rakenteina olemassa, mutta niiden täyttä potentiaalia ei tällä hetkellä hyödynnetä. Kirkolliskokous voisi säännöllisesti pyytää näiltä kaikilta lausuntoja nuoria koskevia päätöksiä tehdessä. Lisäksi nuorten innostaminen ja motivoiminen päätöksentekoon osallistumiseen yleensä on ensiarvoisen tärkeää.

Nuorille on annettava mahdollisuus kasvaa aktiivisiksi ja päätöksentekoon osallistuviksi seurakuntalaisiksi. Tällä hetkellä kirkollisen päätöksenteon vääristynyt ikäjakauma vaarantaa koko kirkon tulevaisuuden. Nuoret aikuiset ovat seurakuntaelämän väliinputoajia, ja heidän vaikutusmahdollisuuksiensa kasvattaminen olisi yksi tapa pitää heidät kirkon yhteydessä. Vetoamme tulevaisuusvaliokuntaan, jotta se ottaisi nuoret huomioon valmistellessaan mietintöä kirkolliskokousta varten.

NAVI-ryhmän puolesta,
Anton Sutinen, puheenjohtaja
Tuuli Helminen, 2. varapuheenjohtaja
Katri Malmi, NAVI-edustaja

perjantai 20. toukokuuta 2016

NAVI:n terveiset kirkolliskokouksen istunnosta

Hei! Täällä kirjoittaa Oulun hiippakunnan edustaja Tatu.

Olin seuraamassa kevään kirkolliskokousta sen viimeisinä päivinä torstaina ja perjantaina 12.-13. toukokuuta. Lähdin torstaiaamuna Raahesta kohti Turkua, ja koska matkani oli pitkä, ehdin vasta päivän toiseen täysistuntoon, joka alkoi klo 14:30. Saavuttuani paikalle laitoin NAVI:n esitteet esille aulaan ja menin seuraamaan istuntoa.

Käsittelyssä oli mielenkiintoinen aloite: ”selvityksen tekeminen avioliittoon vihkimisestä luopumisesta”. Useita puheenvuoroja pidettiin siitä, miksi aloite pitäisi hylätä. Toisaalta puheenvuoroja käytettiin paljon myös aloitteen puolesta. Esille nousi ajatuksia mm. siitä, miltä aloitteen hylkääminen näyttäisi kirkolliskokouksen ulkopuolelle. Viestisikö se ulospäin, että ei haluta edes lisää tietoa asiasta?

Kyseessä oli siis aloite selvityksen pyytämiseksi siitä, onko kirkon aiheellista luopua avioliittoon vihkimisestä. Selvitys ei siis itsessään ota kantaa vihkioikeudesta luopumiseen vaan sen tarkoitus on hankkia kirkolliskokoukselle lisää tietoa aiheesta, ja mitä vihkioikeudesta luopumisesta seuraisi.

Puheenvuoroissa korostettiin aloitteen selkeyttä ja todettiin, ettei ole mitään syytä miksi se tulisi hylätä. Aloitetta perusteltiin puheenvuoroissa myös sillä, että sen myötä edustajat saisivat aiheesta lisää tietoa, ja mielipiteet avioliittoon vihkimisestä luopumisesta selkeytyisivät.

Keskustelun myötä aloitteesta äänestettiin, ja kirkolliskokous päätti, että aloite hyväksytään ja lähetetään yleisvaliokuntaan. Täysistunnon päätyttyä kirkolliskokousedustajat lähtivät vierailemaan arkkipiispan talolle.

Perjantaiaamun täysistunto ei kestänyt kovin kauaa, mutta täysistunnon aikana valittiin uusi kirkkohallitus. Kirkkohallitus koostuu puheenjohtajasta, jona toimii arkkipiispa Kari Mäkinen, kahdesta piispasta, jotka piispainkokous valitsee sekä kahdesta papista ja yhdeksästä maallikosta, jotka kirkolliskokous valitsee.

Harmillista oli, ettei kirkolliskokouksessa näkynyt juurikaan nuoria edustajia, eikä nuoria oikeastaan otettu juurikaan keskustelussa esille tuona aikana, kun paikalla olin. Tapasin kuitenkin kirkolliskokouksen nuorimman edustajan Marianna Parpalan, joka oli samalla ainut alle 30-vuotias kirkolliskokoukseen valittu.

Istunnon jälkeen edustajat menivät lounaalle ja näin uuden kirkolliskokouksen ensimmäinen istunto saatiin päätökseen. Itse aloin pakata tavaroita ja suuntasin kohti Tamperetta ja Kirkko 2020 -seminaaria.

maanantai 25. huhtikuuta 2016

Lapuan hiippakunnan NAVI-edustajan puheenvuoro

NAVI-ryhmä esittäytyy kevään aikana! Joka viikko pääset täällä blogissa tutustumaan yhden hiippakunnan tai järjestön edustajaan ja voit samalla viikolla seurata kunkin navilaisen eloa ja arkea Instagramissa ja Twitterissä.



Tällä viikolla esittäytyy Lapuan hiippakunnan edustaja Nadja Mäkelä, 24.


"Olen Nadja Mäkelä ja ikää on kesäkuun alkuun asti 24 vuotta. Tulen Keski-Suomesta Keuruulta ja vuodesta 2015 olen edustanut NAVI:ssa Lapuan hiippakuntaa. Koulutukseltani olen yhteisöpedagogi ja tällä viikolla tulee tasan vuosi, kun aloitin työt yksilövalmentajana. Työssäni autan nuoria ja nuoria aikuisia eteenpäin elämässään. Keuruulla toimin ensimmäistä kautta kirkkovaltuustossa ja kirkkoneuvoston varajäsenenä. Toisin kuin ajattelin roolini nuorimpana Keuruun seurakunnan valtuutettuna, minusta haluttiin kasvun johtokunnan puheenjohtaja (ajattelin vain olla ”perusjäsen” johtokunnassa).
NAVI tuli vastaani Maata Näkyvissä festareilla 2014 seurakuntavaalien aikaan, ja innostuin nuorille aikuisille suunnatusta valtakunnallisesta verkostosta.
Haluan luottamushenkilönä, nuorena vaikuttajana lähentää luottamushenkilöiden, työntekijöiden ja seurakuntalaisten kohtaamista. En koe, että kirkon päätöksenteko suljettujen ovien takana olisi hyväksi kirkon tulevaisuudelle aina paikallistasosta koko Suomen kirkkoon.
Valtuustokauteni aikana olen ollut jo puimassa ja päättämässä seurakunnan kannalta isoja asioita. Pitkäaikaisia työntekijöitä eläköityy ja jäsenmäärä vähenee. Nämä ovat vaatineet asioiden laajamittaista pohtimista – mihin haluamme panostaa ja missä määrin. Olen ymmärtänyt pitkän seurakuntaelämäni aikana, että usko on jokaiselle henkilökohtainen, ja isojen raamien sisällä on monenlaisia näkemyksiä. Jotta kirkko on vielä vuosien päästä elinvoimainen, täytyy asioista uskaltaa puhua, mutta myös ymmärtää erilaisia näkemyksiä. Avoimuus ja monipuolinen kaikkia kunnioittava keskustelu on tarpeen, jotta päiväkerhojen lapsista löytyisi tulevaisuudessa uusia luottamushenkilöitä, jotka muistavat evankeliumin ja diakonian arvon.

Vaikka olen iältäni nuori verrattuna koko kirkon päättäjien keski-ikään, uskon ymmärtäväni myös itseäni huomattavasti vanhempien ihmisten näkökulmia ja arvostan perinteitä, ja silti nuori aikuinen minussa haluaa tuoda pieniä uudistuksia ja tuoreita näkemyksiä kirkkoon. Haluan muistuttaa, miten tärkeä paikka seurakunta voi joillekin olla tai tulla joskus olemaan."